Käyntiportti ajoportin lehdessä vai erillinen käyntiportti – kumpi valita?
Kun tontille suunnitellaan ajoporttia, eteen tulee ennemmin tai myöhemmin kysymys: mistä jalankulkijat kulkevat sisään? Käyntiportin voi rakentaa ajoportin lehteen tai tehdä sen erikseen, ajoportin viereen tai muuhun kohtaan aitaa. Kummassakin ratkaisussa on puolensa, ja valinta vaikuttaa sekä tontin koko katujulkisivuun että arjen sujuvuuteen.
Käyntiportti ajoportin lehdessä
Porttilehteen rakennettu käyntiportti on itse porttiin leikattu ovi. Sen suurin etu on tilansäästö: lisäpylväitä tai uutta aitaosuutta ei tarvita, mikä on tärkeää kapealla tontilla, jonka katusivu on lyhyt. Kokonaisuus näyttää eheältä, eikä portin kuvio katkea.
Ratkaisulla on kuitenkin rajoituksensa. Lehteen tehdyssä käyntiportissa on yleensä alhaalla kehys, jonka yli on astuttava, ja lastenvaunujen, rollaattorin tai polkupyörän kanssa se on hankalaa. Talvella kynnyksen ympärille kertyy helposti lunta ja jäätä. Lehti, jossa on käyntiportti, on painavampi ja rakenteeltaan monimutkaisempi, joten se tarvitsee vahvat saranat ja tukevat pylväät. Jos portti avautuu automaattisesti, käyntiportissa on oltava turvakytkin, joka estää moottoria käynnistymästä, kun käyntiportti on auki. Liukuportissa lehteen tehty käyntiportti on harvinainen ja hankala ratkaisu.
Erillinen käyntiportti
Erillisellä käyntiportilla on omat pylväänsä, ja sen voi sijoittaa sinne, missä siitä on eniten hyötyä: ajoportin viereen tai lähemmäs polkua, joka johtaa ulko-ovelle. Siitä kuljetaan ilman kynnystä, sen yhteyteen on helppo asentaa ovipuhelin, postilaatikko ja valaistus, eikä ajoporttia tarvitse avata jokaiselle jalan tulevalle vieraalle. Suurissa, juhlavissa kokonaisuuksissa ajoportin kummallekin puolelle tehdään joskus oma käyntiportti, jolloin syntyy symmetrinen, palatsimainen sommitelma, kuten kirjoituksen avauskuvassa.
Erillinen käyntiportti on helppo varustaa arjen tarpeisiin: siihen voi asentaa sähkölukon, jonka saa avattua sisältä, ovensulkimen, joka vetää portin kiinni kulkijan jälkeen, ja kahvan tontin puolelle. Ajoportin tavoin käyntiportti ei saa avautua tontin ulkopuolelle, joten se suunnitellaan aukeamaan sisäänpäin ja sille jätetään tilaa. Erillinen käyntiportti vie toisaalta enemmän tilaa aitalinjassa ja tarvitsee pylväilleen oman perustuksen, joka Suomessa on tehtävä niin, ettei routa nosta pylväitä eikä portti ala keväällä hangata. Samalla se on hyvä tilaisuus yksityiskohdalle: koska käyntiportti nähdään läheltä, sen koristelu voi olla runsaampaa kuin ajoportissa. Malleja on osiossa käyntiportit, ja kokonaisuuksia, joissa ajoportti, käyntiportti ja aita ovat samaa sarjaa, osiossa portti ja aita.
Kumpi valita?
Lehteen tehty käyntiportti toimii kapealla tontilla, käsin avattavassa kääntöportissa ja siellä, missä jalan kuljetaan harvoin. Erillinen käyntiportti on parempi, kun siitä kulkevat päivittäin asukkaat, vieraat ja lähetit, kun ajoportti on automaattinen ja kun halutaan esteetön kulku ilman kynnystä. Leveällä tontilla erillinen käyntiportti antaa myös enemmän vapautta koko aidan suunnitteluun.
Merkitystä on myös koko katujulkisivun ilmeellä. Ajoportti, jonka lehdessä on käyntiportti, muodostaa yhden rauhallisen pinnan, joka sopii yksinkertaisiin, moderneihin aitoihin. Ajoportti ja erillinen käyntiportti luovat runsaamman sommitelman, jossa pylväät antavat selvän rytmin, ja se sopii paremmin klassisiin taloihin, kartanoihin ja huviloihin. Kaarevassa portissa lehteen tehty käyntiportti katkaisee yläkaaren linjan, ja siksi ehdotamme sellaisiin kohteisiin lähes aina erillistä käyntiporttia.
Valitsitpa kumman tahansa, ajoportti ja käyntiportti kannattaa suunnitella samalla kertaa. Silloin aihe, väri ja korkeudet sopivat yhteen, eikä käyntiportti näytä jälkikäteen lisätyltä. Miten käyntiportti liitetään portaisiin, katokseen ja valaisimiin, kerroimme kirjoituksessa sisäänkäynti samassa tyylissä. Valmiita kokonaisuuksia voi verrata galleriassamme Dębicassa, ja lisää malleja on osiossa takorautaportit.